Menu

TAHDOTKO PÄÄSTÄÄ IRTI TUOMITSEVASTA ASENTEESTA?

Johdanto

Eräänä iltapäivänä lastemme ollessa vähän pienempiä heille puhkesi ruokapöydässä tujakka nahina. Nahinan aiheena oli, kumpi lapsista on sotkenut pöydän. Katsottuani hetken tilannetta pokkani petti ja alkoi vähän hymyilyttää. Edessäni oli kaksi vakavaa ja kiukkuista lasta syyttämässä ja tuomitsemassa toisiaan pöydän sotkemisesta. Kummankin paikka oli ihan yhtä sotkuinen. Mieleeni nousi Matt. 7:1-6 ja pyysin lapsia hakemaan Raamattunsa ja etsimään tuon kohdan. Lapset lukivat, ymmärsivät lukemansa ja heitäkin alkoi hymyilyttää. Sopu syntyi yhtä nopeasti kuin riita oli alkanutkin ja pian niin pöytä kuin mieli olivat taas puhtaita. Kyllä me aikuisetkin, ainakin minä itse, samankaltaisten asioiden kanssa painimme, tosin valitettavasti usein vähän suuremmassa mittakaavassa kuin nämä lasten pienet ja helposti selvitettävät riidat. 

Matt. 7:1-6 ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan, ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä omassa silmässäsi?  Tai kuinka voit sanoa veljellesi: ’Anna minun ottaa roska silmästäsi’, kun omassa silmässäsi on hirsi? Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, niin sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä. Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi raatelemaan teitä.” 

Konteksti (asiayhteys)

Tämä pieni katkelma Jeesuksen sanoja sijoittuu sangen mielenkiintoiseen kohtaan vuorisaarnan kokonaisuudessa. Vähän aiemmin Jeesus kehottaa etsimään ensin Jumalan valtakuntaa, eli laittamaan Jumalan ensimmäiselle sijalle elämässä, antamaan hänelle hallintavallan ja etsimään Jumalan vanhurskautta. Ja hän jatkaa, että näin tehdessämme Jumala pitää meistä huolen. Meille annetaan se, mitä tarvitsemme. Jeesus puhuu siis siitä, että mielemme tulisi olla suunnattuna Jumalan valtakuntaan, sen arvoihin ja asenteisiin, sen kasvamiseen, sen voimaan, jotta Jumalan valtakunta saisi koskettaa yhä uusia sydämiä. 

Jumalan valtakunnan perusolemus on anteeksiantaminen. Kukaan ei pääse sinne sisälle ottamatta vastaan anteeksiantamusta, sitä pelastustyötä, jonka Jeesus ristillä valmisti. Raamatun lehdillä Jumala ilmaisee toiveensa, että jokainen hänen omansa ja jokainen hänen seurakuntansa heijastaisi tätä Jumalan olemusta.

Luetun tekstin jälkeen Jeesus alkaa puhua rukouksen voimasta. Näyttää siltä, että nämä kaksi asiaa, Jumalan valtakunnan etsiminen ja rukouksen voima liittyvät yhteen. Kun etsimme Jumalan valtakuntaa ensin, niin Jeesus antaa meille ihan konkreettisia rukousohjeita, miten voimme etsiä tätä valtakuntaa. Hän sanoo, että kun anomme, meille annetaan. Kun etsimme, me löydämme. kun kolkutamme, meille avataan. Ja tämä rohkaisu, nämä ohjeet koskettavat ennen kaikkea Jumalan valtakunnan etsimistä. Sitä rukousta, jossa etsimme Jumalan valtakuntaa, mutta toki se koskettaa myös kaikkea muuta rukouselämäämme. 

Näiden kahden toisiinsa liittyvän teeman välissä Jeesus tuntuu yhtäkkiä vaihtavan aihetta alkaessaan puhua, että älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Eli paitsi että Jeesukselle on tärkeää, että etsimme Jumalan valtakuntaa, hänen vanhurskauttaan ja todella rukoilemme ja anomme, niin hänelle on tärkeää, että etsiessämme ja rukoillessamme sydämemme alkavat muuttua Jumalan valtakunnan arvojen mukaiseksi. Ja siksi Jeesus ottaa esille arvostelevan ja tuomitsevan asenteen, koska sellaisella asenteella voimme olla purkamassa sitä, mitä Jumalan etsimisellä ja rukouksella rakennamme. 

Jeesus haluaa auttaa meitä pääsemään tällaisesta asenteesta eroon, jotta olisi suurempi merkitys sillä, mitä valtakunnan hyväksi teemme ja valtakunnan hyväksi rukoilemme. Hän haluaa siinä prosessissa, jossa keskitymme Jumalan valtakuntaan, auttaa meitä muuttumaan sydämeltämme armahtavaksi, laupiaaksi ja rakastavaksi. Silloin voimme olla heijastamaan Isän Jumalan olemusta ja Jeesuksen luonteen laatua. 

Jeesus ottaa muutamia asioita esille perustellessaan, miksi ja miten meidän tulisi hänen avullaan pyrkiä pääsemään eroon tuomitsevasta asenteesta. Katsomme nyt näitä asioita. 


I TUOMITSEVA ASENNE VETÄÄ TUOMIOTA PUOLEENSA


1.1. Tuomitseva asenne vs. arviointi

Jakeissa 1-2 Jeesus sanoo: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan, ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan." 

Jeesus ei tarkoittanut tällä sitä, että meillä ei olisi mitään oikeutta arvioida ihmisiä, ilmiöitä tai oppeja. Itse asiassa hän samassa luvussa myöhemmin suorastaan kehottaa tällaiseen arviointiin: 

J. 15 - 18:  ”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee huonoja hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä huonoja hedelmiä eikä huono puu hyviä hedelmiä”. 

Näillä sanoilla Jeesus kehottaa meitä arvioimaan. Mutta hän kiinnittää hyvin suuren huomion siihen, miten me sen teemme. 

1.2. Tuomitseva asenne vs. syntiin puuttuminen

Joskus ajatellaan, että Jeesuksen sanat ”älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi” tarkoittaisivat, että ei olisi mitään oikeutta puuttua syntiin, väärin tekemiseen. Jeesus kuitenkin itse opettaa Matt. 18:15 - 17: ”Jos veljesi tekee syntiä, mene ja nuhtele häntä kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut veljesi takaisin. Mutta jos hän ei kuule sinua, ota yksi tai kaksi todistajaa mukaasi, että jokainen sana vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan suulla. Jos hän ei kuule heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei kuule seurakuntaakaan, olkoon hän sinulle kuin pakana ja publikaani”

Kysymys ei ole siitä, etteikö meillä olisi oikeutta puuttua syntiin, vaan siitä, miten sen teemme. Jeesus antaa tästä esimerkin sanoessaan: ”Mutta jos hän ei kuule seurakuntaakaan, olkoon hän sinulle kuin pakana ja publikaani”. Miten Jeesus sitten suhtautui pakanoihin ja publikaaneihin? Hän rakasti heitä. Hän osoitti armoa heille. Jeesuksen esimerkin tavoin meidänkin tulee osoittaa heille rakkautta ja armoa voittaaksemme heidät takaisin. Se on tehtävämme silloin kun mikään muu ei auta. Se on tehtävämme toki muutenkin, aina. Rakkaudella on sellainen voima ja vaikutus, että se auttaa moneen tilanteeseen, mihin mikään muu ei auta. 

Mitä Jeesus sitten tarkoitti, jos hän ei tarkoittanut sitä, ettemmekö saisi arvioida tai puuttua syntiin. Hän tarkoitti, että meidän täytyy kavahtaa tuomitsevaa ja arvostelevaa asennetta elämään ja lähimmäisiimme. Hän tarkoitti, että kun lähestymme ihmistä, ja joudumme auttamaan häntä poistamaan roskan silmästään, niin meidän tulee tehdä se oikeanlaisella asenteella ja mielellä sydän täytettynä Jumalan armolla. 

1.3. Yksi esimerkki, mistä tuomitseva asenne voi kummuta ja miten ilmetä

Tuomitsevan ja arvostelevan asenteen taustalla on usein vammautunut ja satutettu itsetunto. Haavoitettu itsetunto voi saada kantajassaan aikaan sellaisia suojautumis- ja hyväksynnänhakukeinoja, jotka saavat pahaa jälkeä aikaan. Jos itsetunto on nujerrettu, se saattaa näyttäytyä tarpeena päteä, tarpeena olla aina oikeassa ym. Ja sitä oikeassa olemistaan tulee helposti suojeltua niin, että arvostelee ja tuomitsee kaikki, jotka ovat vähänkin eri mieltä, palvelevat Jumalaa vähänkin eri tavoin, tai tekevät ylipäätänsä jotakin sellaista, mikä on erilaista kuin se, mikä arvostelijaa miellyttää. 

Siksi arvostelevaa ja tuomitsevaa asennetta ei voida korjata arvostelemalla ja tuomitsemalla. Jos kohtaamme ihmisen joka arvostelee ja tuomitsee, emme voi arvostelemalla ja tuomitsemalla auttaa häntä, koska siellä takana on jokin sielunvamma, joka tarvitsee hoitoa ja rakkautta sulaakseen. Ja Jeesus haluaa auttaa meitä niin, että voisimme heijastaa käytöksellämme myös tätä puolta Jumalan valtakunnasta. 

1.4. Tuomitseva asenne vetää tuomiota puoleensa

Jeesus sanoo, että tuomitseva asenne on kuin kylvö, joka vetää kaltaistansa satoa puoleensa: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan, ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan”

Samankaltaisia asioita joudumme itse elämässämme niittämään, joita kylvämme toisten ihmisten elämään asenteillamme, sanoillamme ja teoillamme. Jos haluat niittää elämääsi paljon rakkautta ja ystäviä, siihen on olemassa tie. Alat rakastamaan ja osoittamaan ystävyyttä. Silloin saat myös niittää rakkautta ja ystävyyttä. 

Tosin tähän elämään kuuluu sekin, että toisinaan osaksemme tulee sellaista satoa, joka ei riipu omasta kylvöstämme millään tavalla. Emme voi välttyä siltä, ettemme koskaan joutuisi arvostelevien sanojen ja asenteiden kohteeksi, vaikka kylväisimme rakkautta ympärillemme. Ei Jeesuskaan voinut sitä sillä välttää, että hän rakasti ihmisiä. Hänet oltiin halukkaita tuomitsemaan ja hänet naulittiin ristille hyvyytensä tähden. Mutta joka tapauksessa enemmän saamme osaksemme ystävyyttä ja rakkautta, jos kylvämme sitä ympärillemme, kuin kylvämällä tuomitsevaa ja arvostelevaa asennetta. 

1.5. Tuomitseva asenne luo ympärilleen yksinäisyyttä ja väärän kuvan Jeesuksesta

Tuomitseva asenne luo yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä ympärilleen, sillä harva hakeutuu tuomittavaksi.  Harva ihminen viihtyy pitkään arvostelun ilmapiirissä. Ihminen hakeutuu automaattisesti jonnekin muualle, jos joutuu sellaiseen tilanteeseen. Siksi tuomitseva asenne luo yksinäisyyttä ympärilleen.

Tuomitseva asenne luo myös väärän kuvan Jeesuksesta niille, joille meillä on mahdollisuus kertoa Jeesuksesta. Meidät on kutsuttu kertomaan Jeesuksesta niille, jotka eivät tunne häntä. Mutta myös toinen toisillemme, että oppisimme tuntemaan Jeesusta paremmin. Jos meillä on sellainen perusasenne elämään, että etsimme vain virheitä ympäriltämme, niin silloin välitämme aivan virheellisen kuvan Jeesuksesta. 

Jeesus tiesi ja tunsi tänne maanpäälle tulleessaan jokaisen meidän kaikki virheemme. Hän tunsi ne paljon paremmin kuin me itse tunnemme ne. Meillä saattaa olla oman elämämme suhteen sokeita pisteitä, mutta Jeesuksella ei ole yhtään sokeaa pistettä elämämme suhteen. Hän näkee sen kaiken ja kaiken sen nähdessään päätti silti rakastaa niin paljon, että antoi itsensä ristiin naulittavaksi ja verensä vuodatettavaksi meidän pahojen tekojemme tähden. 

Meidät on kutsuttu heijastamaan Jeesuksen rakkautta ja rakastamaan ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mutta jos ihmiset siitä huolimatta torjuvat Jeesuksen, niin silloin he eivät torju väärää kuvaa Jeesuksesta vaan todellisen Jeesuksen. Ympärillämme on varmasti ihmisiä, jotka eivät olisi torjuneet rakastavaa Jeesusta, mutta torjuivat sen virheellisen kuvan, jonka minä tai joku muu oli hänelle välittämässä Jeesuksesta. Ja meillä kaikilla on tämä vaara, että lähestymme ihmisiä väärästä näkökulmasta ja näin levitämme myös väärää kuvaa Jeesuksesta.

On sanottu, että joka tuntee itsensä, osaa armahtaa toisia. Jokainen, joka tuntee itsensä syvästi, tietää olevansa syntinen. Näin myös Paavali, joka elämänsä loppuvaiheissa sanoi olevansa syntisistä suurin. Ja hän ei tarkoittanut sillä sitä, että mitä vanhemmaksi tuli, sitä enemmän lankesi tekemään syntiä. Vaan sitä, että mitä vanhemmaksi tuli, sitä suurempana ja selkeämpänä näki syntinsä, ja sitä riippuvaisemmaksi tuli Jumalan armosta. Täytyy tunnustaa, että minullakin on yksi riippuvuus, josta en koskaan haluakaan päästä irti. Ja se on riippuvuus Jumalan armosta. Riippuvuus siitä, että saan olla armosta pelastettu ja saan elää armosta käsin, armon pohjalta, kohti armoa, armon kanssa ja armon vaikutusalassa. Ja toivon että sinullekin syntyisi tämä sama armoriippuvuus.


II TUOMITSEVA ASENNE PAADUTTAA SYDÄMEN


2.1. Tuomitseva asenne lähestyy elämää virheiden kautta

Toinen asia, jonka Jeesus nostaa esille on se, että tuomitseva asenne paaduttaa sydämen. Hän sanoo j.3-4:
”Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä omassa silmässäsi? Tai kuinka voit sanoa veljellesi: ’Anna minun ottaa roska silmästäsi’, kun omassa silmässäsi on hirsi?”

Arvosteleva asenne lähestyy elämää virheiden kautta. Keskittyy virheisiin. Jos lähestyt elämää virheiden kautta, paljon elämän kauneudesta jää näkemättä. Moni upea asia jää tunnistamatta. Moni siunaus voi kulkea ohitse. 

2.2 Aquilan ja Priscillan armollinen asenne vs. fariseusten tuomitseva asenne seurauksineen 

Ap.t 18:24 kerrotaan Apolloksesta, joka oli voimallinen puhuja. Hän julisti Jumalan sanaa innosta hehkuen, mutta eipä sattunut tuntemaan muuta kastetta kuin Johanneksen kasteen. Sitä saarnaa seuraamassa oli parivaljakko nimeltä Aquila ja tämän vaimo Priscilla. Jos he olisivat lähestyneet tilannetta virheiden kautta, he olisivat kirjoittaneet varoituskirjeet kaikille seurakunnille, että älkää koskaan ottako Apollosta vastaan, koska Apollos julistaa kasteesta väärin. Mutta he lähestyivät tilannetta rakkaudesta käsin. Kutsuivat Apolloksen luokseen, auttoivat häntä ja selvittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien. Ja niin Apollos pystyi jatkamaan palvelutehtäväänsä. Huomaamme, että vikoja etsivä asenne voi estää monta muuta siunausta leviämästä ja menemästä laajemmalle. 

Matt. 23:24 Jeesus puhuu fariseuksille heidän asenteestaan. ”Te sokeat taluttajat! Hyttysen te siivilöitte mutta nielette kamelin!” Eli hän sanoo, että on täysin mahdollista elää elämänsä niin sokeana, että puuttuu hyvin pieniin asioihin toisten ihmisten elämässä ja samalla omassa elämässä suuret asiat jäävät kokonaan huomiotta. Samalla kun seula tiivistyy toisten ihmisten elämän kohdalla, niin se vuotaa omalla kohdalla valtoimenaan. Silloin kun keskitytään toisten ihmisten hyttysiin, omat kamelit eivät koskaan kuole. Sen tähden Jumala ohjaa meitä katselemaan ensin oman puseron alle omaa sydäntämme. Arvosteleva asenne tekee sokeaksi omille virheille ja paaduttaa sydämen. 

Yksi Jumalan valtakunnan etsimisen ja rukouksen tarkoitus, joiden keskelle Jeesus tämän asiakokonaisuuden puhuu, on jatkuvasti herkistää sydäntämme kuuntelemaan, mitä Jumala sanoo ja toteuttamaan sitä, mitä Jumala sanoo. Elämään jatkuvasti lähenevässä yhteydessä Jumalan kanssa. Mutta tuomitsevalla asenteella on meihin aivan päinvastainen vaikutus. Se pikkuhiljaa laimentaa Jumalan puhetta sydämissämme ja korvissamme. Ja se vähitellen, niin kuin Jeesus täällä sanoo, tekee meitä sokeaksi omille virheillemme. Ja siksi Jeesus haluaa auttaa meitä sellaisesta asenteesta ulos. 

2.3 Tuomitsevalla asenteella on kykenemätön auttamaan, armollisella kykenevä auttamaan

Sitten Jeesus sanoo, että tuomitseva asenne tekee kykenemättömiksi auttamaan toisia. Hän sanoo, että ota ensin malka omasta silmästäsi, niin sitten pystyt ottamaan roskan veljesi silmästä. Ilman sitä emme kykene auttamaan, vain karkottamaan. Kykenemme kyllä tunnistamaan hänen tilansa, mutta olemme kykenemättömiä auttamaan. Emme näe ottaa sitä roskaa hänen silmästään. 

Siksi Jeesus sanoo, että meillä täytyisi olla koko ajan parannusta tekevä mieli ja sydän. Silloin voimme mennä kanssasyntisenä, vertaisena toisen ihmisen rinnalle ja auttaa häntä. Silloin voimme kirkastaa Kristusta ja Kristuksen luonteenlaatua niille ihmisille, joita Jumala haluaa meidän siinä mielessä auttavan, että olisimme auttamassa heitä puhtaampaan ja pyhempään elämään. Kun me kanssasyntisinä tulemme heidän rinnalleen, he luottavat meihin, heidän sydämensä voi avautua meille, tulemme samalta tasolta heidän kanssaan. Emme siksi, että olisimme manipulatiivisesti valinneet tulla samalta tasolta heidän kanssaan, vaan siksi että me tunnistamme oman syntisyytemme. Ja silloin voimme lähestyä samalta tasolta, aidosti. Jos haluamme auttaa, meidän tulee elää tietoisena omista puutteistamme ja tehdä parannusta niistä. Silloin vasta voimme tuoda autettavan ihmisen armon vaikutuspiiriin, kun itse elämme siinä armon vaikutuspiirissä ja siitä riippuvaisina. 

Niinpä Paavali puhuu monessakin kohdassa Jumalan armon voimasta. Yksi voimakkaimmista kohdista löytyy Tiit. 2:11: ”Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa”

Emme voi auttaa ihmistä puhtaampaan elämään vaatimusten tai tuomion kautta. Voimme auttaa häntä, kun saatamme hänet armon vaikutuspiiriin eläen itsekin armon vaikutuspiirissä armoriippuvaisina ihmisinä. Silloin voimme auttaa toisia ihmisiä myös armoriippuvaisiksi. 


III TUOMITSEVALLA ASENTEELLA MEILLE ANNETTU HYVÄ VOI KÄÄNTYÄ PALVELEMAAN PAHAA

Jeesus jatkaa vielä varsin arvoituksellisilla sanoilla: ”Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi raatelemaan teitä.” 

Tulkitsemme tätä usein niin, että sanomaa Jeesuksesta ei kannata tuputtaa väkisin sellaisille tahoille, jotka eivät ole valmiita sitä vastaanottamaan. Ja varmasti näin on hyvä toimia. Mutta toisaalta Raamattu kuitenkin kehottaa levittämään evankeliumia kaikille. Voisiko näihin Jeesuksen sanoihin sisältyä vielä joku muukin merkitys? 

Juutalaisessa kulttuurissa siat ja koirat olivat saastaisina pidettyjä eläimiä. Uhriliha oli pyhää. Jos sen antoi koirille, ne hotkivat sen kuin minkä tahansa lihan kunnioittamatta sen pyhyyttä. Miten tätä voisi soveltaa päivän teemaan? Ehkä Jeesus tahtoo tässä sanoa: ”että hei, se mitä olet saanut, on pyhää. Myös se, että sinut on kutsuttu rakentamaan Jumalan valtakuntaa, se on pyhää. Se, että sinulle on annettu oikeus ja mahdollisuus rukoilla, se on pyhää. Se, että sinulla on Jumalan sana, sekin on pyhää”.

Ehkä tämän kohdan merkitys on kontekstissaan meille paljon henkilökohtaisempi kuin mitä ensilukemalta ajattelemme. Voimme käyttää kaikkea sitä meille annettua pyhää, esim. Raamattua lyömäaseena toisten tuomitsemiseen, toisten virheiden osoittamiseen ja silloin Jumalan sana heitetään ikään kuin koirille. Vielä vahvemmin sanottuna; jos kannamme tuomitsevaa asennetta elämässämme, silloin kaiken sen pyhän, mitä olemme Jumalalta saaneet, annamme pahan voimien revittäviksi. Jeesus sanoo vielä lopussa: ”etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi raatelemaan teitä.”

Lienee paljon sellaistakin sisäistä kärsimystä ja kipua, joka johtuu siitä, että sydämessä on tuomitseva mieli ja katkera asenne. Jeesus puhuu tästä samasta asiasta vertauksessa armottomasta palvelijasta (Matt. 18). Palvelija sai tähtitieteelliset velat anteeksi, mutta ei ollut valmis antamaan paljon pienempiä velkoja kanssapalvelijalleen anteeksi. Jeesus sanoo, että tällainen henkilö joutuu vankeuteen, eikä pääse sieltä pois, ennen kuin on maksanut viimeisenkin rovon - tai Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen, ennen kuin on kääntynyt Jeesuksen puoleen saamaan sen asian anteeksi ja sanonut Jeesukselle, että minä haluan luopua tästä asenteesta. 

On siis olemassa sellaista sisäistä tuskaa ja kipua, joka johtuu siitä, että on kylvetty ympärille tuomiota ja arvostelua. Siksi on tärkeää, että toisten tuomitsemisen ja virheiden osoittamisen sijaan käännyttäisiinkin ylöspäin, turvauduttaisiin Jeesukseen. Jeesus ota sinä tämä malka, tuomion asenne tai joku muu pois silmästäni. Auta minua tässä. Ja hän auttaa. Kun tulet Jeesuksen luo, niin hän ei tuomitse sinua, vaikka tietää, että sinussa itsessäsi ei ole voimaa voittaa tuota asiaa. Hän antaa sen verensä kautta sinulle anteeksi ja asettuu itse voimaksi heikkouteesi.

Jeesus sanoo maailmaan tulemisestaan, että hän ei tullut tähän maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Hän tuli, jotta sinä ja minä voisimme hänen kauttansa löytää armahtavan yhteyden Isään Jumalaan ja sen armon kautta elämämme voisi alkaa eheytyä, puhdistua ja parantua. 


RUKOUS

Vaikka emme voi nyt koronan vuoksi kokoontua yhteisiin jumalanpalveluksiin livenä, meillä on silti rukouksia kuuleva Jumala. Jos haluat, voit yhtyä kanssani kohta tulevaan rukoukseen, tai voit rukoilla omin sanoin asiasi Jumalalle. Tai jos tämä tuntuu vieraammalta, voit vain silmäillä tekstiä eteenpäin. 

Ennen rukousta haluaisin kysyä sinulta, oletko kokenut tämän raamatunkohdan kautta, että Jumala haluaisi kutsua sinua ulos ja vapaaksi arvostelevasta ja tuomitsevasta asenteesta? Jos olet näin kokenut, tahdotko tehdä siitä parannusta? Tunnustan, että itse ainakin tarvitsen Jumalan apua näillä alueilla. Rukoillaan.

Rakas Taivaan Isä! Kiitämme sinua siitä, että sinä kutsut meitä pois tuomion ja arvostelun asenteesta. Anna meille anteeksi ne tilanteet, joissa olemme kylväneet ympärillemme tuomiota ja virheiden etsimistä kohdatessamme ihmisten puutteita. Anna meille ymmärrystä nähdä ”hirsi” omassa silmässämme sen sijaan, että keskittyisimme roskaan siskomme tai veljemme silmässä. Anna meille anteeksi kaikki ne tilanteet, jossa olemme levittäneet virheellistä kuvaa Jeesuksesta perheemme keskellä, seurakunnassa, työpaikalla, harrastuksissa, missä tahansa. Näytä meille yksilöllisesti itse kullekin, missä kohden olisi tehtävä parannusta. Kiitos siitä, että sinä Herra autat meitä tekemään parannusta näissä asioissa, annat anteeksi ja autat eteenpäin koska sinä rakastat meitä pyyteettömästi. 

Herra muokkaa sydämiämme niin, että ne voisivat olla sinun armosi ja rakkautesi tukikohtia. Niin että emme ainoastaan etsisi sinun valtakuntaasi, vaan että sinun valtakuntansi luonteenlaatu voisi virrata meihin ja meidän kauttamme ympärillemme.

Herra eheytä ja paranna sisäistä maailmaamme. Jos meillä tuomitsevan ja arvostelevan asenteen takana on jokin itsetunnon haava, niin anna meidän kokea sinun rakkauttasi niin syvästi, että se parantaa tuon haavan ja eheyttää itsetuntoa. Herra vaikuta niin, että saamme vastaanottaa elämäämme sinun rakkauttasi ja myös ihmisten rakkautta. Anna sen kautta elämäämme avautua rakkauden ja armon näkökulma virheiden näkökulman sijaan. Anna meille halua päästä toisenlaiseen asenteeseen. Anna meille halua suostua sinun työstettäväksi. Herra kiitos siitä, että asetut voimaksi heikkouteemme. Kiitos siitä, mitä teet ja vaikutat Henkesi kautta, Sanasi kautta, olemalla läsnä ja rakastamalle meitä. Aamen!

Siunausta! T. Petri